">

Nimi: Perek
Kutsumanimet: Verinen Perek. Kenraali.
Sukupuoli: Uros
Ikä: 4v
Laji: Susi
Rotu: Hokkaido susi
Lauma: Edera
Ryhmittymät: Vihaa ryhmittymiä

Pelaaja: Kuro
Pelaajan sähköposti: Dretor@hotmail.com
Pelipaikka: Andriaana

Ulkonäkö:

Perek on hyvin varttunut susiuros, ylittäen säkäkorkeudessa useat muut laji toverinsa, yltäen 80cm. Uroksen rakenne on jäntevä ja lihaksikas sekä sillä on loistava purukalusto jolla repiä joku onneton palasiksi. Hidas Perek ei koostaan huolimatta silti ole millään lailla vaan uros on sukkela kintuistaan. Suden turkki on tuuhea ja pääosin musta, tämän erottavat Perekin vatsassa, hännän alapuolella ja kasvoissa oleva valkea turkki. Uroksen otsassa on suurehko arpi joka näkyy turkinkin lävitse (kuvasssa punainen läntti). Perekin silmät ovat vihreät ja uros omistaa kolme arpea vasemman silmänsä yli, mutta uros näkee sillä silti vaivattomasti. Perekin kynnet ja hampaat ovat terävät, leikaten toisen eläimen lihaa kuin vessapaperia, ainakin melkein. Suden perusilmeeksi voisi luokitella hieman kaikkia alentavan katseen joka pitää jopa karhua alempanaan. Niin ulkonäöltään kuin olemukseltaankin aggressiivinen susi antaa itsestään kovin kovan ja villin kuvan maailmalle. Suden ruumiissa on pienempiäkin arpia kuin sen otsa ja poski arvet, mutta turkki yleensä peittää ne niin hyvin että ne huomaa vasta jos nuuhkuttelee ihan Perekin turkissa kiinni, mikä on yleensä vain naaraille mahdollista tehdä.

Luonne:

Perek on luonteeltaan hiukan itsekäs ja on tottunut saamaan kaiken minkä hän haluaa, ja koska sudella ei ole enää alamaisia juoksutettavana, on uros muuttanut filosofiaansa –ota- mitä haluaan. Uros näkee suurimman osan toisista elävistä olennoista alapuolellaan ja väheksyy jokaista ketä ei usko vertaisekseen, tai ole tarpeeksi viehättävä. Uros tosin toimii varsin valikoivasti ja sietää toisia alapuolellaan olevia ja toisia ei, jälkimmäisille yleensä käyden hieman huonostikin. Perek ei voi sietää heikkoutta ollenkaan ja uskoo että vahvoilla on kaikki oikeus tehdä mitä ikinä heitä huvittaa, tietenkin laskien itsensä näiksi vahvoiksi eikä taida olla väärässäkään. Ylimielinenkin uros on ja vähät välittää toisten asettamista säännöistä ilman vahvaa uhkaavaa syytä, sillä tyhmä uros ei ole ollenkaan mitä tulee toisten tai itsensä arvioimiseen. Uros tulee toimeen hyvin melkein jokaisen kanssa kun sattuu sille tuulelle, sekin muuttuu jos tuttava ylittää jonkin uroksen periaatteen. Kunnioitusta urokselta on vaikea saada, ellei päihitä sutta taistelussa tai sitten ajattele samalla tavalla kuin uros. Viisas ja taistelua arvostava sekä villi ja säännöistä piittaamaton voisi hyvin kuvailla Perekiä, vaikka kyseiset asiat eivät ihan käsi kädessä käykään. Laiskuus ei niinkään kuulu Perekin yleiseen luonteeseen, mutta joskus sutta on melkein mahdoton saamaan tekemään mitään entisen elämänsä varsin helpon elämän tavan takia.

Ollessaan varsin viisas taktikoija sekä raaka taistelija Perek on oppinut taistelemaan monipuolisesti, ottaen jotkut taistelut kylmän rauhallisesti ja harkiten, kun taas joskus uros ei vaan jaksa sitä ja ryntää vihollisen kimppuun villisti vahingoista välittämättä, käyttäen silti tietoaan mitä hänellä on varsinkin iskujen kohdalla. Monien vuosien tappaminen onkin tehnyt Perekistä viisaan hengenriistäjän ja tietää tarkkaan mikä kohta sattuu ja mikä sattuu vielä enemmän. Yksi seikka mikä erottaa Perekin käyttäytymästä viisaasti ja joskus taas villisti sähläämisestä on vuoren varmasti jaksaminen. Perek ei aina jaksa käyttää järkeään ja päättää hoitaa kaiken helpolla väkivallalla tai muuten vain mölisemällä. Ilman syytä Perek ei hyökkää juuri kenenkään kimppuun ellei tuo merkitse kyseistä eläintä vihollisekseen. Uros on ylpeäkin itsestään, taistelu kokemuksestaan ja koulutuksesta, jota sai melkein läpi koko pienen elämänsä.

Uros on myös selvästi vallanhaluinen, mutta ei ole kiinnostunut jos ei pääse korkealle asteikolle heti alusta sillä sitä inhottaa toisille itsensä todistaminen. Yksinmetsästäminen, taistelu ja eläminen ei tosin huoleta urosta ja se selviää hyvin yksin, mutta jaksaa silti murjottaa menettämäänsä valtaa jonka mielihyvin ottaisi takaisin. Toisia hieman alentavasti kohtelukin tulee tästä piirteestä. Uros ei edes luota toisiin helposti ja sekin on aikaa vievä prosessi.

Yllättävää kyllä Perek voi olla ihan kunnollinenkin kaveri, kunhan on tuntenut uroksen tarpeeksi pitkään jolloin susi luultavasti alentaa hiukan vaatimuksiaan toisesta ystävänään. Löytäessään hyvän näköisen nartun Perek muuttuu oikeaksi herrasmieheksi, mutta sitoutumispuuhissa ei susi ole laisinkaan vaan etsii ehkä hetken lempeä tai ystävyyttä. Tämä herrasmiesmäisyys hieman vaihtelee ja uros käyttää sitä vain tietynlaisin narttuihin, jotkut taas saavat suden normaalimpaa kohtelua. Kiinnostusta nartuissa nuorella aikuisella tosin on kovastikin ja saattaa pitää hyvän seuralaisen lähellään, mutta ei liian syvällisesti, Perekistä kun ei juuri siihen ole. Julmaksikin uros voi heittäytyä ja olla armoton, mutta se on yleensä kun suden hormoonit hyrräävät tai sitten entinen kenraali on tosi pahalla päällä. Vihansa susi kohdistaakin yleensä kaikkiin, ei pelkästään vihan alkuperäiseen kohteeseen.

Lyhyesti sanottuna Perek menee juuripa sen hetkisten mielialojensa mukaan eikä kadu mitään, ei anna armoa, ja kantaa kaunaa oudoistakin asioista sekä pitää voimaa kaikkein ylimpänä päättäjänä. Perekillä on myös sanoinkuvaamaton viha koiria ja koirasusia kohtaan ja haluaa lahdata kyseisen rodun miltein heti nähdessään ellei joku pätevä syy estä sitä tekemästä niin. Koirat ovat heikkoja luusereita, kun taas koirasudet ovat ällöttäviä sekasikiöitä joiden olemassaolo on synti, ei sillä että uros koskaan olisi ollut uskovainen. Perek vaikka onkin saarella täysin uusi ja tietämätön, tietää se tarpeeksi maailmasta ettei se ihmety lähes mistään mitä näkee, ja pienestä arvostaan huolimatta kantaa itseään tietyllä ylpeydellä.

Isä: Shade (Ei pelissä, kuollut)

Emo: Lala (Ei pelissä, kuollut)

Sisarukset: Darsen (vanhempi veli, elossa, ei pelissä) Niri (nuorempi sisko, elossa, ei pelissä.) Tobias (nuorempi veli, elossa, ei pelissä)

Pitää: - Iren

Ei pidä: Routa Fawn Holger

Neutraalisuhtautuminen: -

Intiimit suhteet: - Fawn (Tämä ei niinkään pidä paikkaansa, vaan on liiemmilti Perekin uhri intiimissä kanssakäymisessä.)

Viholliset: Kaikki ketkä asettuvat hänen tielleen. Eli jokainen tilanteesta riippuen.

Menneisyys:

Kaukana Andriaanan saarelta, itseasiassa aina japanin vuoristoilla asti syntyi neljän poikasen susipesue kahdelle hyvin onnelliselle sudelle. Onni ei tosin kestänyt kauaa sillä alueella jo jonkin aikaa oleillut koiraeläin lauma tarvitsi kipeästi lisää sotureita mukaansa, ja tietenkin se oli tämä pesue jolta lauma tuli hakemaan. Perek, pesueen vanhin ei ollut kuin puolivuotias vielä tuolloin ja ei voinut kuin katsoa sisaruksiensa kanssa kun tuon hurjan lauman johtaja porukka nylkivät heidän vanhempansa heidän silmiensä edessä. Lauman nuori johtaja, Itachi otti pennut mukaansa ja useiden ilkeiden tapojen kautta pakotti pennut palvelemaan, kuten usean muunkin kaappaamaansa suden tai koiran. Perek ja tämän sisarukset olivat eräitä harvoja pentuja ketkä pakotettiin Itachin porukkaan, mutta pentue ei ollut ainoa ketkä oli vedetty mukaan siinä iässä, valkea mustaraidallinen susi, Kai oli myös viety äidiltään raa'asti ja Perekistä ja Kaista tuli ystävät lähes heti. Ensiksi Perek vihasi Itachia syvästi eikä voinut edes ajatella toisen palvelemista, mutta ajan saatossa pieni Perek vaipui epätoivoon, ja lopetti vastaan hankaamisen. Kain kanssa Perek nousi arvoasteikoissa ja otti osaa moniin alue taisteluihin joihin jo siinä vaiheessa massiivinen lauma ryntäsi. Kaikkien näiden koiraeläinten joukosta, osa kumminkin erottui joukosta kuin peukalo kämmenessä ja nämä pian nostettiin lauman kenraaleiksi.

Perek ja Kai molemmat tunnistettiin taistelutaidoiltaan myös kyseisen arvonimen arvoisiksi ja sudet siirtyivät itse Itachin luottosusiksi jotka johtivat joukkoja valloitus, metsästys ja hyökkäys retkillä. Itachi näinä samoina aikoina valloitti itselleen hylätyn kartanon japanin metsistä, johon myös kenraalit muuttivat, sotaväen ja lauman asuen pihalla ja sivurakennuksissa. Perek oli muuttunut kovasti pentuajoistaan ja oli paljon julmempi, itsekeskeisempi ja halukkaampi tappaa, Kai oli myös tullut tähän kierteeseen mutta paljon vähemmällä tasolla kuin Perek. Uros muisti kaikesta huolimatta sisaruksiaan ja piti huolen että niitä ei rangaistu virheistään, tai tapettu jos ne eivät pärjänneet. Perek alkoi nauttia sadistisesta pelistään ja melkein sanoinkuvaalisesti kuseksi muidenkin kenraalien niskaan, mikä ei ollut kovin viisas käyttäytymistapa. Uros yhä hengasi Kain kanssa kuka oli paljon häntä vakavampi, sekä myös tuli tutuksi kahden muun kenraalin kanssa. Zira, ainoa naaraskenraali koko laumassa joutui Perekin flirttauksien kohteeksi, mutta naaras oli alunperinkin ollut johtajan pauloissa, ja Perek ei koskaan päässyt pitkälle. Toinen kenraali, Kabuto taas joutui Perekin kiusaamaksi toisen hentorakenteisuuden takia ja aiheutti toiselle urokselle paljon henkistä vaivaa. Hokkaidon uros ei koskaan juuri tullut tuntemaan muita kenraaleja kovin hyvin, uskoen vain että ne olivat vahvoja.

Perekin palveltua Itachia jo huikeat kaksi ja puolivuotta, oli aika että joku haastoi tyranni Itachin kunnolla, taidolla ja numeroilla. Sasu nimisen koiran lauman voimin Itachin päämajaan hyökättiin ja suuri taistelu syttyi, kenraalit olivat aluksi varsin voitolla, kunnes Kai petti lauman ja myös Perekin. Kai hyökkäsi kesken taistelun Perekin kimppuun takaapäin, iskien urosta suoraan otsaan. Perek tunsi tuolloin kuolevansa kaikilla mahdollisilla tavoilla, viimeisten sanojensa kysyen useastikin miksi Kai teki niin. Seuraavan kerran kun Perek heräsi oli hiljaista. Yksi kahdeksasta kenraalista Kabuto oli ilmeisesti päästetty pakoon ja tuo oli kantanut puolikuolleen Perekin mukanaan pois. Perek sai vasta sitten tietää että Itachi oli luultavasti kuollut, kaikki muut kenraalit Kaita lukuunottamatta oli surmattu ja lauma oli hajonnut tai liittynyt viholliseen. Perek raivoistui oitis, purkaen vihaansa Kabutoonkin mutta lopulta tunsi itsensä vain murskatuksi, kaikki mitä hän oli, oli poissa. Uros oli rakentanut itselleen paholaismaisen elämäntavan pakon edessä, hänellä oli ollut valtaa ja kaikkea mitä hänen vääristynyt persoonansa saattoi haluta, nyt hänellä ei ollut enää mitään. Kabuto ja Perek lähtivät tapaamisen jälkeen omille teilleen, välttäen vihollisten reviireitä. Lopulta Perep päätyi jonkin ihmiskaupungin satamaan, urokselle oli yksi ja hailee mihin hän meni, joten tottapuhuessa susi ei ollut edes huomannut saapumistaan, tai sitä kun hän hiippaili laivaan. Perekin epäonneksi laivalla oli koiria jotka matkan puolivälissä haistoivat uroksen ja ajoivat ulos kätköistään. Susi tappoi raivon valtaamana pari kyseisistä koirista kunnes kuuli ihmisten tulevan, välittämättä kohtalostaan susi vain hyppäsi laidan yli mereen sen riepoteltavaksi. Suden onneksi joku oli heittänyt laidan yli puutavaraa ruumasta, lankkujen lisäksi esimerkiksi kokonaisen sohvan. Myrskyn noustessa ja sen jälkeen raivotessa susi menetti tajuntansa.

Perek huuhtoutui Andriaanan saaren rannalle, heräten jonkinlaisesta alkukantaisesta satamasta, ainakin laiturien kunto kieli sudelle tästä. Perek oli vielä tuolloinkin täysin sekaisin kaikesta menettämästään ja vannoi kostoa Sasulle, sekä kaikille muille ketkä osallistuivat Itachin kaatamiseen. Perek poikkelehti läpi tuon kylän ja vietti hieman aikaa siellä, metsästäen mitä pienriistaa sai kunnes uteliaisuus vei entisen kenraalin syvemmälle saareen. Pian Perek astui Ederan alueelle tietämättään, haistaen kyllä toisten koiraeläinten hajut mutta oli piittaamaatta niistä, kunnes törmäsikin Ederan jäseniin. Pienen ärhentelyn ja murinan jälkeen susi päätti kumminkin liittyä tuohon laumaan kenellä oli sentään rahkeita mennä varastamaan toisten alueita, uskoen sen olevan tie hänen entiseen elämäänsä. Perek on täysin uusi saarella eikä tiedä vielä juuri mistään mitään, mutta se on valmis upottamaan hampaansa lihaan saadakseen upseerin, tai vaikkapa alfan paikan itselleen, eikä se anna sekarotuisen roskan tai koiran estävän itseään. Ederassakin se on ollut vasta pari päivää ja sen aika kuluukin oppimalla paikan tavat, mutta nöyrä tämä Ederan uusin hukka ei ole.

Peleissä tapahtunutta
Saavuttuuaan Andriaanalle ja liityttyään Ederaan, Perek lähti tutkimaan saarta saadakseen tietää paremmin laumansa tilanteesta, saapuen lopulta Afuelin maille, Afuelissa Perek tapasi Fawn nimisen naaraan jota käytti hyväkseen ennen kuin tämän pysäytti oman laumansa jäsen, Holger. Myöhemmin Perek tapasi samalla alueella Routa nimisen Afuelilaisen kenet Perek koetti hukuttaa jäiseen järveen mutta epäonnistui ja palasi Ederaan.

Pelit tähän asti

Käy luoksein heikko sielunpahanen

Kiirehtijä yössä

Kuvagalleria

Fanart